Oi, juuri paistettu lohi tuoksuu nenääni aivan ihanalta. Valitettavaa vain minun kannaltani, että ahdoin itseni aiemmin täyteen vaniljamunkkia ja muuta hyvää, eikä oikeaa ruokaa nyt sitten mahdu mahaani laisinkaan. Täytyypä ilmeisesti syödä sitten myöhemmin jotain – tässä se taas nähdään, kannattaako syödä myöhemmin vai aiemmin. Minun vinkkini on, että kannattaa syödä heti kotiin tultuaan, jotta ei sitten käy, kuten minulle tänään. 

Niin, tänään on ollut taas aivan upea päivä. Kuten eilen jo aioinkin, lähdin taas tänään koirani kanssa tuonne meren jäälle tepastelemaan – niin kauanhan kannattaa mennä, kun säät suosivat ja jää ylipäätänsä on niin kestävä, että siellä kärsii kävellä. Tänä päivänä eilisestä kylmempi pohjoistuuli hieman häiritsi, mutta siitä olisi selvinnyt lähinnä laittamalla enemmän päälle. Tänään oli muutenkin kylmempi kuin eilen, mutta sehän ei minua – eikä varsinkaan koiraa – häirinnyt…
 
Koira viuhtoi menemään ja löysimme jäältä jopa jäätyneen, pilkkijöiltä jostain syystä jääneen särjen. Se kiinnosti koiraa kovin, mutta mitäpä hyötyä siitä kellekään siinä tilanteessa oli, kun se oli ihan jäässä. Jätimme sitten särjen siihen, ja jatkoimme kävelyämme edes takaisin.
 
Mieleni muuten tekisi hiihtää, mutta koiran kanssa moinen ehkä saattaisi olla hieman hankalaa. En tiedä. Pitäisi varmaankin koettaa. Joskus pahimmassa murrosiässä ajattelin hiihtämisen olevan jotenkin noloakin, nyt olen vain haikeana katsellut hiihtolatujen perään ja miettinyt, että tuossa se suksi todellakin luistaisi, jos vain saisin itsestäni niin paljon irti, että kaivaisin ne sukseni tuolta kellarikomerosta…
 
Unohdin jälleenkerran termospullon ja muut herkut laskuista tuolta kevättalven retkeltämme, mutta toisaalta tällä kertaa emme viihtyneetkään jäällä kuin reilun tunnin. Mikäli huomenna ei vielä sada (käsittääkseni sadetta on luvattu) niin totta kai suuntaan jäälle taas, entistä ehompana. Taidanpa sitä paitsi pukeutua niin, ettei ainakaan ihan heti tule kylmä. Nyt taidan kuitenkin lähteä uppoutumaan saksalaisen telenovelan maailmaan. Seuraavana vuorossa siis Lemmen Viemää!
 
Ps. Tässäpä talvinen kuva koirastani vielä lopputervehdykseksi.